17.9

Katottiin ensin videota MM-kisoista. Taas.

Sitten seurasi kauhea tappelu tuomariterminologiasta. Että miten pitäisi siteerata, jos hyökkääjä jättää toisen väistön jälkeen kätensä suoraksi ja saa sillä tavalla pisteen. Alecin mielestä sitä ei voi siteerata remiseksi, mutta kukaan ei oikein saanut selvyyttä, että mikä sitten olisi oikea ilmaus.

Tappeluun meni suurin osa aamutreeneistä. Lopulta päästiin jatkamaan Tyshlerin oparimallia. Jatkettiin sitä myös iltapäivällä.

Kuki tuli takaisin illalla, toivottavasti voitaisiin tehdä pikkusen enemmän vastaisuudessa. Ollaan vaan pidetty taukoja koko harjotusajan. Ja harjotusaikakin on lyhentynyt, kun aloitetaan myöhässä ja lopetetaan jopa tuntia liian aikaisin,

Niin ne harjoitukset:

1. Miekkailija hyökkää. Valmentaja reagoi (esim. jokin väistö). Miekkailija uusii suorituksensa niin, että hän saa piston esim. kiertämällä väistön. Huom! Kuten Alec sanoi minun kanssani harjoittelevalle: “Oikealta miekkailijalta pitää sitten vaatia nopeutta”. :D

2. Miekkailija hyökkää. Valmentaja reagoi. Miekkailija EI uusi suoritustaan reagoimalla tuohon liikkeeseen, vaan koittaa päätellä, mitä valmentaja tekee seuraavalla kerralla. Ihan käsittämättömän vaikeaa! En tiiä, voiko tää ees toimia.

3. Valmentaja hyökkää. Miekkailija puolustautuu haluamallaan tavalla. Hän voi vaihdella väistöä, ripostia ja jalkatyötä. Tietenkin vastahyökkäystäkin voi kokeilla.
Kivoja lisiä tähän saa valmentaja lisättyä muun muassa valehyökkäyksistä, eri linjaan tulevista hyökkäyksistä ja hyökkäysetäisyyden muutoksista ja esim. etäisyyttä voi muutella perääntymällä ripostin alta nopeasti (miekkailijan tehtävä askelsyöksy tai remissi) tai jäämällä syöksyasentoon (miekkailijan tehtävä paikaltaan).

John halusi pitää minulle lyhyen oparin. Se alkoi pistoetäisyydeltä. Ensin pistin viidesti paikaltaan. Sitten viidesti epäsuoraan valmentajan painaessa terääni vasten. Sitten viidesti valmentajan tehdessä kiertosikstiä. Sitten lähdettiin liikkumaan. Suurin osa signaaleista oli tuttuja: kvarttiväistösignaali, hyökkäys valmisteluun -signaali ja sidontasignaali. Sidontaa tehtiin samalla tavalla kuin taannoisessa harjoituksessa - minun piti tehdä hyökkäys sidonnasta joko suoraan, epäsuorana tai kiertoväistön välttäen. Sitten oli vielä pysäytyspistosignaali, joka oli se, kun John veti kättään taakse edetessään. En oikein ole varma, oliko pysäytyspistosignaali hyvä vai ei. Mutta alun epäsuoran piston signaalista pidin kovasti, epäsuorat hyökkäykset taitavat olla meillä Oulussa vähän heikko kohta.

Sitten vielä yksi huomio harjoituksista kahden viikon ajalta: väistöt tehdään yleensä paikaltaan ja ripostit askeleella. Taitaa olla koulukuntaeroja, eikös vain?

Toistaiseksi kukaan ei ole kuollut minun kanssani harjoitellessaan. Se voi kuitenkin olla edessä, en ikinä muista, että harva jaksaa rehkiä kovin kauaa :(

Jalka voi ihan hyvin. Oon yrittäny ottaa aika rennosti. Pari päivää söin ibuprofeiinia ennen harjotuksia, nyt oon vaan hautonut jalkaa jään kanssa. Varmaan ongelma on ollu siinä, kun alkulämmittelyä ei aina ehdi tehdä ja joka välissä on taukoja, joiden aikana ehtii kylmettää lihaksensa. Oon koittanu tehdä kunnon alkulämmittelyt sillä aikaa ku muut taukoilee ja potkii tennispalloa. Oon koittanut tehdä omatoimista jalkatyötä vasenkätisenä. Kahden kuukauden jälkeen mulla on siis salainen valtti, vasenkätisyys.

Tänään treenattiin iltapäivällä puolitoista tuntia. Kysyin, että mikä on nyt suunnitelma, ku mitään ei ollu tapahtunu vähään aikaan. “Ensin voit tehdä muistiinpanoja, sitten voit pitää tauon ja sitten lopetetaan.” :D:D

Jos joku kirjottelis näin pitkiä bloggauksia näin vähistä tapahtumista, minä en ehkä lukisi, pakko tunnustaa.