19.9

Teoria

-Valmentajan on osattava monia juttuja lasten opettamisesta huippu-urheilijan Olympia-kauden suunnitteluun.

The consecutive study
- introduction -> study -> perfection

Introduction:
- mallin oltava täydellinen (jos valmentaja on perseestä, voi käyttää esim. videoita). Lyhyt vaihe.

Study:
- Ensin miekkailija voi kokeilla liikettä yksin. Sitten parin kanssa ilman liikettä, jolloin valmentajan tulee olla tarkkailemassa ja korjaamassa. Ensin miekkailija tekee liikettä oma-aloitteisesti, seuraavassa vaiheessa parin näyttämästä signaalista. Tässä vaiheessa miekkailijalla ei välttämättä vielä osaa käyttää liikettä ottelussa! Liikkeen oppiminen oikein on erittäin tärkeää! Syntyneitä virheellisiä tapoja vaikea ellei mahdotonta korjata (huomattu on…)!

Perfection:
- =Oparihommia, otteluharjoittelua, sparrausta. Kaikista miekkailijan virheistä ei tarvitse päästä eroon: joistain pienistä virheistä voi tulla osa miekkailijan omalaatuista tyyliä!

Ryhmäopettamisesta:
- Kaikki miekkailijat ryhmässä ovat aina eritasoisia. Jokaiseen pitää kiinnittää huomiota ja miekkailijat pitäisi saattaa treenaamaan suunnilleen oman tasoisensa parin kanssa. Mistähän tämmöisiä resursseja löytyy?

Jalkatyöharjoituksia:

1. Miekkailijat liikkuvat vapaasti edestakaisin. Äänimerkistä miekkailijat jatkavat yhdellä askeleella (perääntyvät siis ottavat askeleen taakepäin ja etenevät eteenpäin) ja vaihtavat nopeasti suuntaa ja ottavat kaksi askelta uuteen suuntaan. Lisänä voi ottaa ryntäyksen kahden askeleen jälkeen.

2. Miekkailijat liikkuvat vapaasti edestakaisin. Ensimmäisestä äänimerkistä he tekevät syöksyn. Toisesta askelsyöksyn. Kolmannesta hyppy-askel-syöksy. Neljännestä hyppy-askel-ryntäys.

3. Miekkailijat liikkuvat vapaasti. Merkistä hyppy taakse, askel ja ryntäys (tai jokin muu sarja).


Treeniajalla saimme pitää parin kanssa vuorotellen opareita ihan mistä ja miten vain.

Johnin o-parimalli:
Valmentaja ja miekkailija ovat pistoetäisyydellä ja miekat sikstisidonnassa. Reaktiovaihtoehdot:
1. Valmentaja lyö terää. Miekkailija pistää teränlyönnillä.
2. Valmentaja liu’uttaa terää alaspäin. Miekkailija pistää sidonnalla.
3. Valmentaja uhkaa sisälinjaan. Miekkailija tekee kvarttiväistöripostin.
4. Valmentaja kiertää miekkailijan terän toiselle puolelle. Miekkailijalta kiertosikstiväistö, pisto.
5. Valmentaja lähtee painamaan terää ja nostamaan sitä ylöspäin (tätä ei voi sanoin kuvata, pitää nähdä :D) . Miekkailija tekee kontrakvarttiväistön ja ripostin.

Sitten liikuttiin. Tehtiin riposteja lähinnä. Tämä oli ihan jännä:
Valmentaja hyökkää kylkeen. Miekkailija tekee oktaaviväistön ja pistää ylös TAI kiertää ensin valmentajan puolikiertosikstin.

Kaksi juttua, joista Kuki huomautti pariani:

Miekkailija tarvitsee taukoja. Itsekin huomaa kyllä, että monesti jalat ja käsi jaksaisivat vielä tehdä, jos aivot vain olisivat käskyjä antamassa.

Pysäytyksen oikea paikka on, kun valmentaja liikkuu eteenpäin (ja tietenkin parasta, jos valmentaja liikkuisi nopeasti).

Sitten tärkein, eli minun mokani. Näytin signaalia yhdistetylle hyökkäykselle ja ripostille. Teen sen kuulemma aivan päin helvettiä. Käden pitää selkeästi lähteä ensin ja vasta sen lopetettua liikkeen jalat voivat jatkaa. Eli siis näin tekee valmentaja halutessaan teräkontaktista antaa signaalin yhdistetylle (miekkailija tekee epäsuoran valeen, kiertää ja pistää):
1. Valmentaja painaa terää (vetää kättä itseään päin ja kääntää rannetta, kyynärpää paikoillaan).2. Valmentaja ottaa askeleen taakse ja 3. tekee toisen väistön. Vaiheiden 2 ja 3 välillä ei tarvitse olla taukoa, mutta vaiheita 1 ja 2 ei saa missään nimessä mennä yhdistämään!

Onhan tästä ollu meilläkin puhetta joskus, silti oon kyllä tehny väärin aina.